Mun on niin paha olla
Tänä iltana mä hukutan
mun murheet alkoholiin
Vaikka tiedän, että ne osaa uida
Tanssin pään pyörryksiin
Oon joku muu, joku toinen
Joku, joka onnellinen on
Hetken saan vaan olla ja unohtaa.
lauantai 24. marraskuuta 2012
Baariin, koska rappiolla on hyvä olla
Lähettänyt Jenny klo 22:04 0 kommenttia
tiistai 20. marraskuuta 2012
"Vain särjetty voi tulla ehjäksi."
Elmer Diktoniuksen aforismi otsikkona. Enpä tiedä, tulevatko särjetyt koskaan ehjiksi.
Lähettänyt Jenny klo 23:22 1 kommenttia
keskiviikko 31. lokakuuta 2012
Ikuinen neitsyt (ja tarkoitan horoskooppia)
Neitsyt (Virgo) 24.8.-22.9.
Avainsanat: Tutkijuus, analysointi, kriittisyys
Hallitseva planeetta: Merkurius
Onnen päivä: Keskiviikko
Onnen väri: Ruskea, vihreä
Onnen kivi: Peridotiitti, sardonyksi
Elementti: Maa
Luonne: Muuttuva
Laatu: Feminiininen, negatiivinen
Terveys: Neitsyt hallitsee ruoansulatuskanavaa ja ihoa. Taipumus lihomiseen, ihottumia.
--
Neitsyt saa lahjansa Merkuriukselta, ja jos joudut hänen kritiikkinsä kohteeksi, tulet varmasti toivomaan, että näin ei olisi. Hänen kielensä voi muuttua pistävän teräväksi, ja tarkkasilmäisenä hän kyllä löytää arimmat kohtasi. Neitsyt yrittää pitää elämän pikkuasiat tarkassa järjestyksessä, ja taatusti yrittää kontrolloida myös läheistensä elämää. Looginen ajattelu on hänelle synnynnäistä, ja hän voi hermostua nopeasti, jos asiat eivät suju hänen toivomallaan tavalla. Voi kestää kauan, ennen kuin hän oivaltaa, että hänen on todellakin pakko seisoa omilla jaloillaan - ja että hänen ongelmansa eivät johdu siitä, mitä muut tekevät tai jättävät tekemättä. Hän kantaa sisällään jatkuvaa syyllisyyttä siitä, ettei kaikessa perfektionismissaankaan ollut tarpeeksi hyvä.
--
Rakastunut Neitsyt on kumppanilleen uskollinen, ja vaikka hän ei älyllisenä ihmisenä helposti pystykään päästämään intohimojaan valloilleen, on hän seksikumppanina erinomainen."
"Virgo won't chase after anyone anymore. If you wanna walk out of their life they'll hold the f*cking door open."
Lähettänyt Jenny klo 22:09 0 kommenttia
maanantai 22. lokakuuta 2012
PETTYMYS
Se tunne, kun ihminen, jonka luulee tuntevansa ja johon haluaisi luottaa, käyttäytyy aivan järjenvastaisella tavalla.
Lähettänyt Jenny klo 01:45 0 kommenttia
tiistai 2. lokakuuta 2012
Elämään eksyneenä.
En tiedä, mitä haluan.
Pitäisi miettiä lähitulevaisuutta. Olen hieman ihastunut, mutta en tiedä, mitä haluan meiltä. En tiedä, mitä odotuksia minulla on meidän suhteen. Rehellisesti sanottuna en usko, että meillä voisi olla vakavaa suhdetta tulevaisuudessa. Vihaan tätä meidän "hyvää ystävyyttä", seksiä ilman tunteita. Hänelle olen vain tyydyttäjä hänen "tiettyihin haluihin". Tekisi mieli lopettaa koko homma, mutta tuskin osaisin olla ilman häntäkään. Enkä tiedä, voisinko, osaisinko olla vain kavereita puhtaasti. Olen ollut kiinnostunut hänestä niin kauan. Hän ei ole ollut realistinen ihastus, en uskonut koskaan voivani saada häntä millään tavalla. Ja nyt se mahdollisuus on minulle suotu.
Pitäisi mietti kaukaisempaa tulevaisuutta. Mitä haluan opiskella? Haenko lukion jälkeen suoraan jatko-opiskelemaan? Jaksanko lukea pääsykokeisiin? Lähdenkö ulkomaille? Entä jos seurustelen, jätänkö lähtemättä?
Ainoa varma asia on, että välivuoden pidän. Tarvitsen tauon 12 vuoden tauottomasta opiskelusta (lomia ei lasketa). Tyhjennän pään. Ehkä sitten jaksan taas lukea. Vuosi kaupan kassalla voi tuoda kummasti motivaatiota opiskella, jotta olisi mahdollisuus parempiin töihin.
En halua miettiä tulevaisuutta. Jos en mieti ja elän vain päivä kerrallaan, aika kuluu nopeasti ja olen valintojen edessä tietämättä yhtään, mitä teen. Sekin taas aiheuttaa yhtälailla stressiä, kuin etukäteen pohtiminen ja murehtiminen. Miksei minulla voisi olla vain selvät sävelet? Miksen voisi jaksaa paremmin? Olla kunnianhimoisempi ja ahkerampi? Miksei pääni voisi olla kunnossa, miksen voisi olla niin kuin muut?
Ahdistaa.
Lähettänyt Jenny klo 00:09 0 kommenttia
maanantai 10. syyskuuta 2012
Take me as I am or watch me as I go. Your choice.
Miksi pitää ihastua varattuun?
Miksi hänen pitää olla unelmakumppani?
Miksi hän antaa toivoa, jota ei todellisuudessa ole?
Miten olenkin saanut elämäni tähän jamaan. Olen umpikujassa, olen solmussa. Enkä pääse pois.
Lähettänyt Jenny klo 22:15 0 kommenttia






















