Toisinaan hävettää, kuinka heikko ja voimaton olen rakkauden edessä. Missä on itsekunnioitus?
Missä on voima sanoa "ei"?
Olen aina pitänyt itseäni vahvana ihmisenä, joka ei välitä muiden mielipiteistä, tekee mitä haluaa (jos se on äidille ok) ja sanoo asiat suoraan. Tuntuu, että olen kadottamassa itseni. Tai ehkä kasvamassa aikuiseksi.
torstai 22. syyskuuta 2011
It's never too late to shoot for the stars
Lähettänyt Jenny klo 21:11
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)


0 kommenttia:
Lähetä kommentti