Tavallinen maanantai. Takana huonosti nukuttu yö. Aamulla nousee väärällä jalalla sängystä. Koulussa kaikki ottavat päähän ja tahtoo vain kotiin.
Laitan poikaystävälle viestiä. Olin unohtanut lukea saksan sanakokeeseen. Hän suuttuu siitä.
Laitan myöhemmin iltapäivällä viestiä. Itse olin jo paremmalla tuulella kuin aamulla. Heitin läpällä, että mennäänkö tapaamaan Antti Tuiskua. Hän ottaa sen tosissaan ja tiuskii takaisin.
Ajattelen, että antaa olla sitten.
Kirjoitan Facebookiin pitäväni leffailtaa. Hän tulee sinne vittuilemaan ja heittelemään lapsellisia kommenttejaan.
Poistan ne. Hän alkaa puhua minulle keskustelussa.
Hän sanoo, että olen pettänyt taas lupauksen. Rikkonut yhteisiä pelisääntöjä, koska olemme sopineet, että maanantaisin ei nähdä, koska yleensä se on huono päivä. Tänään minulla sattui olemaan hyvä päivä. Joten se oli vastoin sopimusta. Ja sitten sanon kuulemma, ettemme voi nähä koulujuttujen takia, mutta en kuitenkaan tee niitä. Minulla ei saa olla siis muuta elämää kuin koulu hänen lisäkseen. Käytän kuulemma koulujuttuja tekosyynä sille, etten haluaisi nähdä häntä enää niin usein.
Tänään, kerrankin, en ollut tehnyt mitään sen eteen, että ansaitsin hänen vittuilunsa!
Kai se on karma, joka kostaa tällä minulle kaikki pahat ajatukseni.
VOI SAATANAN SAATANA TÄTÄ ELÄMÄÄ!
0 kommenttia:
Lähetä kommentti